ikimetsässä,
siellä tuuli vaeltaa
kanssasi aina
tanka
katosi polku
jälkeesi jo yön tummaan
yksinäisyyteen
aamun kajossa loisti
katseesi hohto surun
varjoon kadoten
piirtyy puutkin pitkinä,
loputon polku
ilta elokuun
piirtyy veteen huokaisten
kuin surunkyynel
katuvalojen
sammuttua,käärii yö
tähdet syleilyyn
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos jos käväsit ja jätit asiallisen mielipiteesi mitä tykkäsit/olit tykkäämättä :)